Seuran historia

 

Seuran synty

Runkauksen metsästyseuran perustamisasian ensimmäisenä puuhamiehenä toimi Hannu Hast. Hän alkoi Reino Järvisen kanssa puhumaan asiasta. Kolmanneksi puuhamieheksi he pyysivät Eero Keskisen. He ovatkin seuran perustajajäsenet. Toiminta sai vauhtia tervolalaisen Esa Bergmanin jo useampana vuonna tapahtuneesta maanomistajien nimien keruusta. Hän metsästi runkauksen kylällä hirviä omaan laskuunsa jonkun kaverinsa kanssa. Niinpä perustajajäsenet päättivät, että kylälle perustetaan oma seura, ja metsästetään hirvet itse.

Varsinainen perustamiskokous pidettiin Vilho Järvisen luona "Vanhassa Järvisessä" 12.04.1974 klo 12:00. Kokouksen avasi puheenjohtajana toiminut Eero Keskinen. Kokouksen ja ensimmäisen vuoden toimihenkilöt olivat;

Myös isä (Lauri Järvinen) oli paikalla, mutta hän sanoi, että älä pane minun nimeä ollenkaan pöytäkirjaan. Sitä joutuu jotenkin toimimaan jossakin hommassa ja siihen hän ei ala. Hän oli ollut vissiin säännöllisesti tiehoitokunnan kokouksissa ja osallistujia oli aina ollut vähän.

Näyttää siltä, että jäseniä oli perustamisvuonna 15. Maanomistajat kyllä vuokraavat maansa, mutta varsinaisiksi jäseniksi katsotaan henkilöt, jotka aikovat metsästää. Heillä on silloin metsästyskortti ja heille annetaan myös seuran jäsenkortti ja jäsennumero.

Hirvilupia oli ensimmäisenä vuonna yhden aikuisen lupa. Tarina kertoo, että ensimmäisen hirven ampujalla ei ollut kaikki tarvittavat luvat kunnossa niin kaato laitettiin toisen henkilön nimiin, jolla luvat oli kunnossa. Taisi olla ammuntakoe suorittamatta, mutta kyllä kai ne asiat vanhenee parissa kymmenessä vuodessa niin, että asiasta voi jo mainita.

 

Metsästysmaja

Aluksi hirvenmetsästyksen lahtipaikkana toimi "Vanha Järvinen", jossa tällöin asui jo Murasen Alvi. Sen jälkeen seuralle hankittiin Kähkösen Laurin entinen maatila. Melkein heti uudelle "metsästysmajalle" tehtiin hirviporukalla isot remontit. Remonttitalkoissa käytiin siihen aikaan ahkerasti ja ulkopuolistakin apua oli mukana.

Kuva Kähkösten vanhasta kotitilasta vuodelta 1954. Kuva Raimo Kähkösen arkistoista. (Klikkaa suuremmaksi.)

TD OTSO 20, vm-1964. Kähkösen vanha maataloustraktori, valmistusmaa Venäjä. Kuva Raimo Kähkösen arkistoista. (Klikkaa suuremmaksi.)

 

1986 oli alueella suuria hirvilaumoja, jolloin myös lupia oli paljon. Tänä vuonna saatiin 45 lupaa. Seppo Muranen ampui niin patteja kasvaneen hirven, että eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen seuralle saatiin vielä yksi lupa lisää. Hyvin sekin saatiin. Se oli 46:s. Tämän jälkeen alueen hirvikanta pieneni ja 90-luvun lopulla hirvilupia oli yhtenäkin vuonna vain yhden aikuisen ja kahden vasan luvat. Seuran suurimman hirven on ampunut Lauri Leinonen. Tämä hirvi painoi 330kg ja se ammuttiiin vuonna 1986.

 

Peijaiset

Ensimmäiset peijaiset pidettiin Vanhassa Järvisessä. Isäntäväkenä oli Alvi ja Raija Muranen. Kokkina oli Tyyne Laine. Vuosi taisi olla 1977. Peijaiset pidettiin myös vuosina 1979, 1980 ja 1981, mutta paikasta ei ole varmuutta. Olisiko ollut sama paikka tai Tervaskievari. Tervaskievarissa oli peijaiset ainakin vuosina 1982-1989. Räihällä pidettiin peijaisia 1990-1995. Vuonna 1996 ei olut peijaisia, mutta 1997-2001 peijaiset olivat taas Räihällä. Kultakurjessa oli peijaiset 2002-2006. Tervolatalossa peijaiset ovat olleet vuodesta 2007 lähtien.

Toimikunnan historiaa

Seuran sihteerinä ovat olleet: Reino Järvinen 1974-1980, Risto Järvinen 1980-1991, Pekka Kähkönen 1991-1994, Tarja Jokikokko 1994-1995, Risto Järvinen 1996-2012, Mikko Vaara 2012 lähtien.

Puheenjohtajina ovat olleet: Eero Keskinen 1974-1980, Alvi Muranen 1980-1984, Matti Järvinen 1984-1987, Aapi Oinas 1987-1990, Jorma Oinas 1990-1996, Tapio Mommo 1996-1999, Reino Järvinen 1999-2012, Esko Viitanen 2012 lähtien.

Seurassa on jäseniä nykyään 73. Maanomistajia 29 ja maksavia jäseniä 42.

Seuran pinta-ala on ollut alkuvuosina n. 4500ha. Viimeiset 20 vuotta n. 3850ha.

 

- Risto Järvinen & Heimo Leinonen 2010